Lukiolaiselle

Vaalit oli ja meni! Alla hieman pureskelua ja tilastoja siitä, miltä uudet valtuustot näyttävät.

Valtuustojen keski-ikä koko maassa on 50 vuotta. Luku on sama kuin edellisissä, vuoden 2012 kuntavaaleissa. Korkea keski-ikä ei ole taltutettavissa ihmeteoilla, mutta jokainen voi tehdä asioita sen eteen, että itselle tärkeä asiat menevät valtuustoissa eteenpäin. Lisää voit esimerkiksi lukea täältä!

Mutta miksi 50 vuoden maaginen raja pysyy samana? Lisää analyysia voit lukea Improbaturin tekemästä vaalianalyysista.

Nuorin kunnanvaltuusto valittiin Halsualla, jossa valtuutettujen keski-ikä on 40, ja vanhin Taivalkoskella, jossa läpimenneiden keski-ikä on 59.

Valtuustopaikkoja saaneista puolueista keskimäärin nuorimmat valtuutetut on Piraattipuolueella (37 vuotta), vanhimmat taas Kristillisdemokraateilla, SDP:llä ja Vasemmistoliitolla (kaikilla 53).

Naisten osuus ehdokkaista on pysytellyt jo pitkään noin 40 prosentissa. Vain Vihreällä liitolla on ehdokkaissaan naisenemmistö. Sen ehdokkaista noin 58 prosenttia on naisia. Eduskuntapuolueista vähiten naisehdokkaita on Perussuomalaisilla, 25 prosenttia ehdokkaista. Valituista naisia on 39 prosenttia. Naisten osuus valituista nousi edellisistä vaaleista lähes kolmella prosenttiyksiköllä.

Valtuustossa kuntalaisia edustavat eri puolueet. Voit tarkastella oman kotikuntasi poliittista jakaumaa Ylen kuntavaalikoneen datasta tehdystä analyysistä. Valtakunnallisesti näyttää tältä:

Äänioikeutettuihin verrattuna ulkomaalaistaustaiset ovat aliedustettuina niin ehdokkaissa kun valituissakin. Ulkomaalaistaustaisia, eli henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on äänioikeutetuista vajaat kuusi prosenttia, ehdokkaista hieman yli kaksi prosenttia ja valituiksi tulleista 0,7 prosenttia. Vuodesta 2008 lähtien ulkomaalaistaustaisten osuus valituksi tulleista on noussut 0,3 prosentista 0,7 prosenttiin. Eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on RKP:llä (4,2 %) ja vähiten Keskustalla (1,2 %). Suurin ulkomaalaistaustaisten osuus valituista on Vihreällä liitolla (1,7 %) ja vähiten Keskustalla (0,2 %).

Valituista 92,7 prosenttia oli suomen- tai saamenkielisiä, ruotsinkielisiä oli 6,5 prosenttia ja muuta kieltä äidinkielenään puhuu 0,7 prosenttia valituista. Suhteellisesti eniten muunkielisiä, 1,9 prosenttia, valittiin eduskuntapuolueista Vihreän liiton ehdokkaista.

Ehdolle asettuminen ja äänestäminen ovat tärkeitä vaikuttamisen paikkoja, mutta muutenkin voi kunnassa vaikuttaa!

Valtuutettuihin kannattaa olla yhteydessä vaalien välissäkin.  Kunnanvaltuutettujen yhteystiedot löytää yleensä kunnan nettisivuilta. Voit olla yhteydessä valtuutettuihin esimerkiksi omaa lukiotasi tai asuinympäristöäsi koskevissa kysymyksissä.

Voit myös tehdä kuntalaisaloitteen. Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Myös alle 18-vuotiaat voivat tehdä kuntalaisaloitteen. Löydät ohjeet kuntalaisaloitteen tekemiseen täältä. Läppärit opiskelijoiden käyttön? Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille? Aloite voi olla mistä hyvänsä tärkeäksi kokemastanne asiasta!

Vinkki!

Kutsukaa opiskelijakunnan hallituksen kanssa nuoria valtuutettuja kahvittelemaan lukiollenne tai osallistumaan oppitunneillenne.

Aloitteeseen tarvitaan täysi-ikäisten allekirjoituksia vähintään 2 % kunnan äänioikeutetuista, jotta valtuusto ottaa asian käsittelyyn – allekirjoituksia kannattaa kerätä siis lukionne täysi-ikäisten lisäksi vanhemmilta, kummeilta, kaimoilta ja keltä hyvänsä kuntalaisilta, jotka kannattavat asiaanne!